keskiviikko 13. elokuuta 2014

Mitä kuuluu Victorialle?

  Victoriasta itsestään on tullut kirjoiteltua aika vähän tänne blogin puolelle. Lähinnä vain aina neuvolakuulumisten yhteydessä jotakin, mutta nyt vähän pidemmin Victoriasta.


Meidän pikkuinen rakas ei ole enää niin kovin pikkuinen. On ihana katsella kun pieni oppii lisää uutta, ottaa kontaktia koko ajan enemmän, alkaa näyttää temperamenttiaan ja pian jo liikkuukin, mutta silti kaipaan hurjasti sitä kun hän oli alle kaksi kuinen pieni nyytti joka nukahti olkapäälle ja syliin tuosta nuan vain.


Victoria on ollut alusta alkaen todella helppo ja tyytyväinen vauva. Hän viihtyy lattialla leikkimatolla pitkiäkin aikoja itsekseen lelujen kanssa pyörien vatsallaan ympyrää joten äitikin voi tehdä omia juttuja välillä ja vessassa voi käydä ilman vauvaa, ainakin vielä. Äitikin saa nukkua kunnon yöunia sillä Victoria nukahtaa yleensä noin kello 22-24, herää syömään 8-9 ja sitten nukkuu vielä pari tuntia. Päivällä nukutaan 2-3 tunnin päiväunet jonka jälkeen seuraavat unet lähes poikkeuksetta ovat yöunet.


Ensimmäiset pari kolme kuukautta jos huudettiin, huudettiin vain nälkää, mutta nykyään kyllä osataan näyttää mieltä myös muulloin. Pääosin edelleen nälkää huudetaan, mutta välillä myös kyllästymistä, turhautumista ja väsyä. Neitiä ärsyttää kun ei pääse vielä eteenpäin niin lujaa kuin huvittaisi. Vähän on onnistuttu välillä ryömimään eteenpäin, mutta pääasiassa pyöritään hyrrää.


Hampaita ei ole vielä, mutta ikeniä varmasti kutittaa sillä kaikki menee suuhun ja koska tuttia ei syödä on omia, äitin tai isän sormia kiva välillä mutustella. Välillä hän puraisee ikenillään oikein voimalla ja isällä olikin hauskaa tämän asian tiimoilta.


Voimaakin meidän pikku kirpussa on jo hurjan paljon. Kun hän nappaa pikku sormillaan kiinni äitin tai isän nenästä, leuasta tai ihan mistä tahansa mistä kiinni saa ei se aina ole niin mukavaa, varsinkaan jos kynnet ovat hiemankin pitkät.


Kun vastasyntyneenä pidettiin sormesta kovaa kiinni niin nykyään osataan ottaa leluista ja räteistä kiinni ja nostaa niitä naaman eteen katseltavaksi. Omasta hameen tai paidan helmasta otetaan kiinni ja viedään suuhun ja bodeja ja haalareita kiskotaan rinnuksista. Ruokaillessa äitin paidan kauluksesta tai rintaliiveistä on hyvä ottaa toisella kädellä kiinni.


Victoria syö suurimmaksi osaksi edelleen maitoa, mutta nelikuisesta asti ollaan maisteltu kiinteitä ja viisikuisesta jo vähän enemmän. Kiinteistä on syöty: bataattia, porkkanaa, omenaa, mangoa, päärynää (kolme edellä mainittua kaupan soseita), banaania, mansikkaa ja kaurapuuroa. Osa menee paremmin ja osa sitten vähän huonommin, mutta pikku hiljaa. Allergiaa tai muita oireita ei ole ilmaantunut vielä yhdenkään ruoan kohdalla.


Kun Victoria oppi kääntymään, hän teki sen vain vasemman kyljen kautta, mutta kuukausi myöhemmin hän oppi tekemään sen myös oikean kyljen kautta. Selälle osataan myös mennä takaisin.

 Tällaisia juttuja tuli mieleen tällä hetkellä. Kyselkää ihmeessa jos mietitte jotain.

7 kommenttia:

  1. hihi ompas toinen niin suloinen :')

    VastaaPoista
  2. Taitavasti kehittyy, hyvä "Viki" ♥

    VastaaPoista
  3. Nämä pienet kasvaa niin nopeaa, miedän Helmikin jo 2 kk, kohta on kova menijä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kävin kurkkimassa ja ihana pieni teilläkin siellä :)

      Poista
  4. Ihana tyttö :) Nopeaa nämä kehittyy. Meilläkin osataan jo ihan kunnolla näyttää mieltä, välillä oikein itkupotkuraivareita :D

    VastaaPoista